Lapset ja julkiset tilat/kulkuvälineet

[blondie^]

Kiitos Johanna, sanoit just sen mitä ajattelin.

[_Ibiza_]

Kaikilla ei ole mahdollisuutta jättää lasta hoitoon kauppa-asioinnin ajaksi, joskus se lapsi on pakko ottaa mukaan. Silloin kun joudun lapsen ottamaan mukaan, huolehdin aina siitä että typy käyttäytyy... Ja jos vaan on mahdollista, käyn kaupassa yksin.

[Akka]

Mua ei häiritse se, jos mukulat otetaan kauppaan mukaan. Mutta mua häiritsee se, jos niiden lasten perään ei katsota vaan annetaan niiden tehdä mitä lystää. Kyllä sen vanhemman (tai kuka sen mukulan nyt kauppaan tuokin) tehtävä on vahtia sitä lasta ja katsoa ettei se aiheuta häiriötä tai vahingoita a) muita asiakkaita b) kauppaa ja siellä myynnissä olevia tavaroita.

Edit: Korjasin kirotusvirheen.

Ja tähän yhdyn 110% - näin lapsellisena ihmisenä.

[meitzi]

Muistelinkin, että täällä olis tällainen ketju. Nyt kun tuolla Off topicissa oli juttua tästä, niin ajattelin nostella tätä ketjua ylös.

Kaupoille tai muuten vaan julkisille paikoille mennessäni otan automaattisesti tytön mukaan. En ymmärrä sitä ajattelutapaa, että lapset täytyy viedä hoitoon aina kun itse lähtee asioimaan

  Erittäin samaa mieltä. Kun lapset alkaa pärjäämään häiritsemättä muita, eli siinä vuoden ikäisinä, niin ei kun mukaan vaan. Siinä iässä ei enää tule yllätyksenä turhia raivareita eikä huutoja ja kiukutteluja.

[Papu]

Mä en ymmärrä miten alle vuotias häiritsee muita? Toki jos ipana on kauhee tinttaiita että kitajaa kokoajan niin sitten.
Mutta suurin osa mun tapaamista alle vuotiaista on aika hiljasta ja naureskelevaa porukkaa, ainaki kaupassa missä on paljon katteltavaa ja kivat kärryt missä pötköttää tai istua.

Ja lisäksi, mä en alta vuotiasta tasan veis minnekkään hoitoon kauppareissun ajaksi. Ennemminki sitten sen isomman voisin joskus hoitoon viedä, mutta noin pientä en.

[meitzi]

Mä en ymmärrä miten alle vuotias häiritsee muita? Toki jos ipana on kauhee tinttaiita että kitajaa kokoajan niin sitten.

  Ne häiritsevät on juuti noita. Eihän niitä ole paljon kokonaisuuteen nähden, mutta ne on ne jotka ovat varmaan saaneet aikaiseksi asiasta sanomien.

Ja lisäksi, mä en alta vuotiasta tasan veis minnekkään hoitoon kauppareissun ajaksi. Ennemminki sitten sen isomman voisin joskus hoitoon viedä, mutta noin pientä en.

  Viedä? Eikös lapsella ole keskimäärin kaksi vanhempaa ja siten ei tarvitse viedä mihinkään.

[Tonde]

Milloin olet nähnyt lapsettoman aikuisen makaavan kaupan lattialla ja huutavan täyttä kurkkua?, milloin olet nähnyt lapsettoman aikuisen juoksevan ja kiljuvan pitkin kauppaa?, milloin lapseton aikuinen tukkii käytävät vetämällä tavarat alas hyllyistä?

Lasketaanko tähän Tonde 20+vee, joka cittarissa alko huutaan äitille et mää tahon karkkia ja juoksi karkuun ostoskori päässä? Reaktioista päätellen se lähinnä huvitti ihmisiä, eikä kukaan kattonu pahasti.

[rumavirsi]

Mun on pakko myöntää että mieluummin käyn ilman tyttöä kaupassa. Usein tulee silti otettua mukaankin. Mä yritän jossain vaiheessa tytön opettaa siihen että ei kiukkua ja itke jonkun lelun perään kaupassa. (Itse oon aina saanu onnistuneesta kauppareissusta "palkaks" pillimehun tai purkkapaketin tjtn)

Nyt oman lapsen myötä on oppinu olemaan ärsyyntymättä jos toisten vauvat huutaa kaupassa. Taaperoikäisiä ja vähän vanhempia lapsia jotka juoksentelevat ympäri kauppaa ja riehuvat en ymmärrä. Minusta leikkikentät on sit erikseen.

[tahruska]

   Viedä? Eikös lapsella ole keskimäärin kaksi vanhempaa ja siten ei tarvitse viedä mihinkään.

Kivahan se on erillään asuessa aina ottaa yhteys ex-kumppaniin, että "tuon tän mukulan sulle sinne parin kilsan päähän, että pääsen lähikauppaan hakemaan maitoa".

[Teargas]

^ Meillä vähän sama juttu, vaikkei nyt miehen kanssa ollakaan erottu. Mies on alkuiltaan asti töissä (lähtee tosi aikaisin aamusta) ja kaupassa käymiset jää useimmiten mun kontolle. Useimmiten hoidetaan kaupassa käynti puolen päivän aikaan, just passelisti tytön päikkäreiden aikaan. En kyllä edes harkitsisi soittavani jolle kulle lähipiirissä olevalle, että tuutko vahtimaan tyttöä jotta pääsen kauppaan.

[meitzi]

Me ollaan aina otettu skiddarit mukaan jos siltä tuntuu, eli ne osaa kyllä käyttäytyä, mutta esim. erossa ollessamme koin että yksinhuoltajaäipällä on ihan riittävästi taakkaa ja murheita sekä rahareikiä päivässä että sen vielä pitäisi päivittäistavaroiden vuoksi kantaa ja reissata, eli tilasin kauppalistan päivittäin ja vein tavarat kotiin asti. Minun muksuhan se oli jolle meni ainakin puolet siitä kaikesta joten koin kunnia-asiaksi pitää huolta ettei siltä mitään myöskään puutu, ja kun kerran jo ole valmiiksi siinä suunnassa niin miksipä en veisi kaikkea muutakin tarvittavaa samalla.

[Akka]

Mä yritän jossain vaiheessa tytön opettaa siihen että ei kiukkua ja itke jonkun lelun perään kaupassa.

Meillä tää on toiminu niin, et mitään leluja tai nameja tms. ei oo ostettu sillon ollenkaan ku pojat kaupassa mukana. Ei osaa isompika yhistää, et mistä niitä leluja tai nameja tulee, jos tulee.

[Wiinerja]

Mun on pakko myöntää että mieluummin käyn ilman tyttöä kaupassa. Usein tulee silti otettua mukaankin. Mä yritän jossain vaiheessa tytön opettaa siihen että ei kiukkua ja itke jonkun lelun perään kaupassa. (Itse oon aina saanu onnistuneesta kauppareissusta "palkaks" pillimehun tai purkkapaketin tjtn)

Itse kouluttaisin lapsen niin, ettei kinuamiseen ja itkuun vaan reagoi, tai korkeintaan lasta kielletään/viedään autoon odottamaan tms. Mites lapsi sitten opetetetaan pois siitä, että joka kerta kaupasta saa palkintoja 

[blondie^]

Wiinerja, kyse oli onnistuneesta kauppareissusta, ei semmoisesta, itketään ja huudetaan. Epäilisin ettei rumavirsi ole saanut moisesta mitään palkintoa.

Mua ei kaupassa häiritse itkevät lapset tai jostain muusta syystä kiukkuavat, vaan ne riehuvat ja juoksevat. Ääntä mahtuu maailmaan, mutta riehuvat lapset häiritsevät jo sillä päättömällä juoksemisellaan ja koko ajan saa varoa mitä ne tekevät.

[Wiinerja]

Wiinerja, kyse oli onnistuneesta kauppareissusta, ei semmoisesta, itketään ja huudetaan. Epäilisin ettei rumavirsi ole saanut moisesta mitään palkintoa.

Mua ei kaupassa häiritse itkevät lapset tai jostain muusta syystä kiukkuavat, vaan ne riehuvat ja juoksevat. Ääntä mahtuu maailmaan, mutta riehuvat lapset häiritsevät jo sillä päättömällä juoksemisellaan ja koko ajan saa varoa mitä ne tekevät.

itä pillimehuj

Siis rumavirsihän kirjoitti, että itse on aina saanut onnistuneesta kauppareissusta palkinnoksi purkkapaketin tai pillimehun..

Tarkoitin siis mahdollisuutta, että lapsi kiukuttelee sitten, kun tuosta pilimehupalkinnosta koetetaan opetella pois. Ei kai ole tarkoitus lahjoa lasta joka kerta hamaan tulevaisuuteen saakka? Ymmärrän palkinnot esim. silloin, kun pieni on olliut reipas hamaslääkärissä tai muussa erikoistilanteessa, mutta ei me kyllä kaupasta mitään palkintoja saatu, kun oltiin kakaroita. Ei lapsi montaa kertaa jaksa turhan takia kiukutella, kun huomaa, ettei niitä leluja osteta kuitenkaan. Eikä vanhempi mene mukaan siihen kiukutteluun.